Pihatokoo

Sunnuntai-päivän aloitin treenaamalla porukoitteni pihassa lyhkäiset tokotreenit.

Milalle treenasin niitä sen haastavimpia juttuja, eli ruutua, luoksetuloa ja kaukoja. Aluksi vähän kävi pyörimässä ruudun sivussa hajujen perässä, mutta alkoi se ruutukin löytyä. Ongelmana tällä hetkellä on tosiaan se n.20+ m ylittävä matka ja sitten sellainen jämäkkä stoppi ruudussa. Pari kertaa se kääntyi jälleen pidemmästä matkasta tarkistamaan, että ihanko tosissani lähetin sen, mutta pienellä hetsauksella lähti nätisti määrätietoisesti kohti ruutua.

Luoksetulosta sen verta, että mä vihaan sitä liikettä! Se on aivan syvältä! Tai no ei sitten, jos on tuollainen luoksetulo, kun Nalalla, mutta mutta äh! Miten sen sais Milalle samanlaiseksi....???
Aina sellainen hyväntahtoinen teputus, jollen tee kropalla mitään vastaliikettä... Katselin jo vähän Riikka Pulliaisenkin kalenteria, jos lähtis jossain vaiheessa ajeleen pääkaupunkiseudulle, mutta katsellaan. Jotainhan tuolle täytys keksiä.... ja mä en tajua, miten Nemolle oli muka niin helppo opettaa tuo, kun Tuire Marjamäeltäkin sai jopa ysin (ja se sisälsi sen käännöksen taaksekinpäin eli olisko ollut jopa 10, jos olis tullut suoraan??)

Sitten lopuksi kaukoja. Pitäis nyt ihan tosissaan malttaa treenata niin, että joka päivä eri sarjaa puhtaasti, mutta aina ahnehtii ja alkaa treenaileen muitakin ja sitten Mila tarjoaa sillä hetkellä varminta juttua.. Mutta hyvin nuo kaukot on alkanut mennä eteenpäin. Täytyis nyt vaan pysyä tarkkana, kun Mila meinaa jo lyhyellä matkalla tulla pari senttiä eteenpäin, ettei antais yhtään nt edetä.. Riikkakohan se joskus mulle sanoi, että silloin kaukot on hyvät, kun aina hetken päästä huomaa, että joutuukin hinaamaan itseään lattialla koiran perässä eikä päin vastoin. :)

Katselin vähän ens vuoden kalenteria ja aattelin, että toukokuussa Mila vois kokeilla voivotella, josko sinne saataisiin paketti kasaan. Lupasin myös lähteä ÄÄSÄMMIIN Milan kanssa ylemmän luokan koirakoksi, jos vaan saadaan ekaa kertaa japsihistoriassa joukkue kasaan. Hui!

Nalalla ruutua, joka oli aivan hukassa taas ekalla kokeilulla.. Huoh. Onneks lauantaina on Muuramen seudun kennelkerhon järkkäämä tokoklinikka ruutua ja seuruuta varten, niin pääsee Mila että Nala treenimään ruutua uusien silmien alla.

Mutta sen kerran kun Nala löysi ruudun, niin sittenhän ei enää ollut mitään ongelmaa. Sitten vähän ohjattua noutoa, joka on meidän ongelma nro 2. Nämä kun saa kuntoon, niin meidän EVL alkais olemaan valmis! :)

Ohjatussa laitoin ekan kerran kapulat täydelle matkalle eli 10m merkiltä. Ekalla kerralla Nala oli lähdössä keskimmäiselle, mutta sitten tein merkin kohdalla Nalalle tsekkauksen, että "missä oikee" ja hyvin haki katseella. Tämän jälkeen tulikin useita tosi hienoja noutoja kummaltakin suunnalta, mutta viimeisellä (olikohan 5. kerta) niin keskittyminen herpaantui ja lähti tavoittamaan keskimmäistä. Ongelmana tuossa on se, että vasemmalle kaartaa nätisti lähtien suoraan sivulle kun taas oikealle kääntäessä se kääntyy melkein saman tien 180-astetta ja sitten onkin oikee hukassa.

Nemolle vielä vähän täsmäkaukoja ja hyvin pysyi pylly maassa!! Jes :) Seuruussa vähän joutui muistuttelemaan paikkaa, kun on alkanut vähän keulia tuokin japsi...

Noh, ei mitään, kohta taas treenaamaan! :)